Taas näitä pakkasia tuppaa! Kotopuolessakin tuolla pohjoisessa mittari on hyrähtänyt siihen 30 pakkasasteeseen. Toivoa sopisi, että jatkossa vähän lämpenisi. Päivällä auringon paistaessa ei kyllä tuntunut niin kylmältä, mutta heti kun aurinko laskee, johan alkaa paikkoja paleltaa.
Ja edelleen raveja perutaan pakkasen takia. Lauantaina ajettiin toki V75-ravit Tampereella. Täytyy hattua nostaa niille, ketkä oikeasti tarkenivat siellä olla. Sen sijaan Hankasalmen ja Vermon sunnuntaiset ravit peruttiin, Seinäjoki taas ajoi ravinsa läpi jämälähdöin. Turussa ajetaan maanantaina, mutta Kuopion tiistaiset ravit on peruutettu.
Ihmettelin tässä loistavaa muistiani, koska perjantaina pääni kadotti pankkikorttini tunnusluvun, joka on minulla ollut kuitenkin käytössä jo monta vuotta, enkä kertaakaan ole ollut edes aikeissa unohtaa sitä. Jotenkin siitä oli kai tullut liiankin ilmiselvä, ja siksi se katosikin mielestäni. Minkäpäs asialle mahtaa. Erikoista siinä on, että se oli minulla hyvin mielessä vielä torstaina kello 20.20, kun näppäilin sen rutiininomaisesti, mutta perjantaina minulla ei ollut enää hajuakaan siitä, mikä se oli. Kaikenlaista sitä tapahtuu kun oikein vanhaksi elää...
Tulin katselleeksi netistä kuvia koirista. Olisipa mukavaa lähteä tuonne ulos seilaamaan pitkin lumisia hankia koiran kanssa. Ainakin meidän koira tykkää siitä ihan valtavasti. Se kierii lumihankia joskus vatsallaan kuin saukko. Se näyttää todella huvittavalta. Ja pitkän, uuvuttavan lenkin jälkeen koira heittäytyy kotipihalla lumikinokseen ja ikään kuin vilvoittelee. Lumihangissa se taas juoksentelee mielellään. Tosin ollessaan mukana hiihtolenkilläni se ihan väkisin änkeää hiihtoladulleni. Latuni ei jostain syystä ollut koskaan ihan priimakuntoinen. Tässä on muuten kuva koirastamme, se on aika vänkä. Se sai nimen Viivi, vaikka Wagner sopisikin sille huomattavasti paremmin. Koirassamme on labradorinnoutajaa ja kultaistanoutajaa ihan fifti-fifti.
Kommentit