En vain vielä tiedä, minkä. :D

Joillain ihmisillä on tavattomasti luulosairautta. Niin kai mullakin(vaikka meinasin kyllä käteni pestä tästä, kuten aina muulloinkin kaikesta epämiellyttävästä - JOKUMUU on aina syyllinen!). Aina kun eksyy etsimään tietoa jostain sairaudesta, tuntuu esim. puolet oireista heti sopivan. "hei mun kädethän kyllä joskus tärisee!" "vitsit, mulla on ollu suonenvetoja!" tai "kyllä, mua närästää jos olen juonut pannullisen kahvia"!

Mä kuitenkin hoksasin, että mulla on ollu penskana ns. petit mal- eli poissaolokohtauksia. Vähäx siistii. :S Ne olivat sellaisia muutaman sekunnin kestäneitä, jolloin kaikki yhtäkkiä vaan pysähtyi. Esim. jos olin kahvipöydässä, kaikki muu hävisi ympäriltä, näin vain esimerkiksi jonkun kahvikupin koristeena olleen kukkasen. Tai jos olin kävelemässä, pysähdyin ja painoin pään seinään, etten kaatuis. Kukaan ei koskaan nähnyt mulla tuollaista kohtausta. Kaikki varmaankin sattuivat vuoden aikana, tarkemmin en voi sanoa, kun en muista. Kaksi kertaa pyörryinkin, eli ekalla kerralla löysin itseni makaamasta keittiön lattialla ja toisella kertaa olin ulkona, hiekkakasan vieressä. Ja kohtaukset olivat sellaisia, että tuntui vain veren kohina päässä ja kaikki muu katosi.

Mutta niinpä ovat ajan myötä kadonneet nuo kohtauksetkin, tosin mulla on ollut sellaisia "muistinmenetyskatkoja" erityisesti pitkien valvomissessioiden jälkeen, jolloin pää tuntuu menevän ihan pois raiteiltaan ja koko maailma sumuiseksi ja epäselväksi enkä lopulta itsekään enää tiedä mitä oikein olen tekemässä, silloin paras keino hoitaa se on vain mennä nukkumaan ja nukkua se pöpperö päästä pois. Valitettavasti vaan ne tahtoo tehdä päässä pahempaakin jälkeä eli niiden jälkeen olen unohtanut merkittäviäkin asioita (kuten erinäisiä pin-koodeja ja tunnuslukuja) mutta en tiedä, tuskin niillä kuitenkaan on mitään yhteyttä noiden lapsuuden "kohtauksieni" kanssa, vaan mistäpä noita tietää...?

Ja miksikö en nyt ole nukkumassa? En kait mä sitäkään tiedä! :) Mulla on ollut hauskaa kirjallisuuden kurssilla. Sinne olen lukenut nuortenkirjoja, kuten Timo Parvelan Pojan ja Margaret Mahyn Hitaat tunnit. Niin ja Bernard Werberin Muurahaiset sekä Muurahaisten kapina, on muuten ollut melkoisesti sulattelemista minulla kahdessa viimeksi mainitussa. Viimeisen niitin minusta antoi näille kahdelle jälkimmäiseen osaan upotettu muurahaisten uskonpuhdistusoperaatio ja ristiretket, voi jee sanon minä! Kirjaa ei nyt kannata lähteä etsimään kirjastosta, MINÄ voin antaa kirjasta jopa referaatin sitä tarvitseville, jos vain osaa kauniisti pyytää. (Tosin pyyntö kannattaa tehdä ennen kuin olen unohtanut lukeneeni kirjan, en nimittäin aio sitä muistissani kovin kauan säilyttää - sori vaan, hra Bernard.)

Meillä on sairasteltu. Toni oli ensin viikon kipeänä. Sitten sairastui Antti. Antti yskii vieläkin ja huomenna mennään lääkäriin, ellei yskä ala loppua. Vaasan-sukulaiset kävi kylässä ja serkkutytöllä oli vesirokko, eli se varmaan seuraavaksi sairastetaan meillä. Minuun iski flunssa ja miehelläkin on kurkku kipeänä. Mutta Pepe on sentään terve! Tai saattaa sitä vatsasta vähän kolottaa. Se nimittäin meni syömään kakkavaipan eilen. YÄK!!!!!

 

Antti kasvaa!

Syntymämitat: 48cm ja 3460g

1kk: 53cm ja 4450g, 2kk: 56.5cm ja 5600g, 3kk: 60.0cm ja 6565g. Seuraava neuvola 16.3.

Saatu on rotavirusrokote kahdesti, 3kk rokote ja FinIP-tutkimusrokote (eli joko pneumokokki tai hepatiitti). Ensi kerralla viimeinen satsi rotavirusta ja toinen piikki pneumokokkitutkimusrokotetta. Onneksi ei ole oireita rokotteista tullut. Velliä poika syö jo 100ml/pv.

 

 

PS. Otsikko on hämäävä. Tästä tekstistä on nimittäin kadonnut yli puolet eli juuri se alkuosa, johon otsikko viittaa.

Mutta toisaalta - se olikin se osa, joka joutuikin poistaa. :D Täällähän toimii sensuuri hyvin!

Ei muuten enää valittele sivukaan ettei selaimeni toimi, kun piti vaihtaa Firefoxiin. Voi pannahinen.