Siis, lomat on vietetty ja taas on alettava koulunkäynti uudella ahkeruudella ! Itselleni nämä pitenevät päivät merkitsevät sitä, että kameranikin saa taas töitä. Nykytahtini alkaa tuntua jo kukkarossa - olenko tosiaan kuvannut tänä vuonna jo 10 filmillistä ja kiihkein kuvausaika vuodesta on vasta kaukana edessäpäin !?

Toiset ovat kai matkailleet hiihtolomallaan Lapissa ja ties missä. Itse pääsin eilen mummolaan, aivan oikein, tuonne 10 kilometrin päähän, ja hurmaannuin koskemattomista lumihangista. Kamerani kulki tietysti mukanani, kun tarvoin polviin asti ulottuvassa lumihangessa mummolan metsikköön ja tutkiskelin lumen peittämiä vanhoja lapsuuden leikkipaikkoja. Orava oli loikkinut metsikön poikki ja kärppä jättänyt jälkensä kuusten alle, ja jossain oli kipittänyt pieni metsähiiri. Kamerani tallensi maisemat mustavalkofilmille - täytyyhän mummolakuvat jotenkin erikoisesti ikuistaa ! Mummo ei ole itse moneen talveen enää metsäänsä päässyt. Vanha polkummekin oli jo kasvanut umpeen. Niin ne vuodet vierivät, mutta tulihan tuossakin metsikössä monta majaa rakennettua ja monet leikkisopat keiteltyä... Kuulenko äänessäni pientä haikeutta ? Kenties.

En sentään aivan sentimentaaliseksi heittäydy, vaikka on hiihtolomani kerrankin ollut oikea "hiihtoloma". Kiitos veljeni, jonka suksia olen (tosin luvattomasti) lainannut. Veli myös lainasi aarteitaan ja pääsin pilkille ! Kokeilkaapa sitä. Ei talvi ole talvi ellei vähintään kerran pilkille pääse. (Tosin minusta oli ensin vastenmielistä joutua perkaamaan saaliini, mutta teinpä sen, ja vieläpä telomatta itseäni!)

Tenttikirjat väijyvät pöydällä ja Baudelairen esseitä olisi luettavana. Ei se haittaa, Baudelairen teksti virtaa kiihkeän sulavana, vaikka täytyy myöntää, että hänen tyylinsä menee välillä minulta vähän yli..Mutta jos kaikkea ei ota kirjaimellisesti eikä hermostu vaikka ei kaikkea tajuakaan, menee vain tenttiin ja tekee parhaansa, siten paras lopputulos aina tulee. Osaan itsekin olla samanlainen epämääräinen sanaseppo, varo vain, Baudelaire ! Varmaan hänellä olisi ollut samanlaisia ongelmia tulkitessaan minun eepoksiani, tosin varon lainkaan väittämästä että epäselvyydet johtuisivat mitenkään älykkyydestä jota tekstini pitäisi sisällään. Suutari pysyköön lestissään - en toki ala katkoa Baudelairen kengännauhoja !

Soisin jo näkeväni lumien sulavan pois. Huomenna hilppasen taas kerran raveihin katsomaan uljaiden valjakkojen juoksua. Sunnuntaina jo viimeistään sadattelen sitä, etten omista omia suksia. Merkitseeköhän tämä sitä, että on mentävä suksikauppaan ?

Hiis vieköön ! Ensi viikolla on naistenpäivä !