Kirjoitin tänne pitkän tekstin, ja se katosi tallennusvaiheessa ! Penteleen penteleen pentele. En kirjoita enää ikinä mitään.

Tekstissäni luki, että koira pääsi palleistaan. Kuohittiin perjantaina. Toivottavasti elämä helpottuu.

Siinä luki, että olen lukenut Dostojevskia ja kärsinyt hänen kirjoittamastaan piinasta. Ja että seuraavaksi lukenen Sartren Likaiset kädet, suljetut ovet tai jotain vastaavaa. Ja että hyllyssäni on lisäksi erinäisiä filsan opuksia, Chambersin Story and situation, Moin The French Feminist Thought ja Sukupuoli/Teksti/Valta sekä proseminaarikirjallisuutta. Olen kirjoittanut prosemmaa jo viisi sivua, uskomatonta.

Kirjoitin myös, että lukion äikänopettajamme kuoli viime viikolla syöpään. Hyvät lähtevät täältä aina ensin. Näköjään sama pätee myös opettajiin.

Kerroin, että kävin ultrassa ja lääkärissä ja kaikki oli vauvan kannalta ok. Se on noin kaksikiloinen mollukka tällä hetkellä. Oli jännää katsella ultrassa sen eri ruumiinosia. Olisin halunnut kysyä sukupuolen mutta avokki ei halua tietää. Veikkaan kuitenkin tyttöä.

Haikailin, että olen sanomassa ylioppilaskylälle hyvästit. Viimeisiä tavaroita siirrellään, enää olisi loppusiivous ja avaimen palautus jäljellä. Yhden vaiheen loppu, uuden alku ? Elämä jatkuu. On 34 viikkoa odotusta takana. H-hetki lähestyy.

Ja sitten kaikki katosi, ja päätin etten enää ikinä kirjoita mitään.