Noh, ulkona sataa vettä, joten Heseen menosta ei kannata edes haaveilla. *Huokaus*

Eilen oli huono päivä. Etoi ja ällötti aamusta asti. Pitäisi syödä jotain heti aamulla niin ei tulisi vastaavaa. Päädyin sitten ekaksi aamulla ja viimeiseksi illalla yrjöämään vessanpöntön ääreen. Ei niin kehuttavaa. Torstaina alkoi proseminaari. Tein muutamia muistiinpanoja:

"-Tieteellinen teksti on kankeaa, kuivaa, epänautinnollista, tarkkaa, rajattua, rönsyilemätöntä, kielikuvatonta ja TYLSÄÄ"

Enempää muistiinpanoja en sitten tehnytkään. On uskomattoman vaikeaa tietää prosemma-aiheensa, vaikka pitäisihän minun se jo tässä vaiheessa tietää. Sitä paitsi en osaa puoliakaan noista kirjallisuuden sivistyssanoista! Hemmetti soikooon. Prosemman vetäjä oli näistä niin innoissaan, että kertoi jopa nähneensä unta allegorioista.

"Siinä vaiheessa silmäni aukesivat. Minä en ollutkaan mikään kirjallisuushörhö! Kaappasin laukun syliini ja syöksyin ulos luentosalista. Pulssi riehui kahdensadan kieppeillä ja kylmä, märkä hiki valui pitkin otsaa. Kuinka olinkaan uhrannut monta vuotta elämästäni tälle laitokselle!"

Olisinkin tehnyt jotain näin dramaattista. Sen sijaan änkytin jotain, että saattaisin tehdä prosemman vaikka Beckettistä tai jostain nykyproosasta tai sitten saamelaiskirjailijasta, johon aiheeseen olisin jo muka vähän perehtynytkin. Ja puristin epätoivoisesti kynää kädessäni ja yritin olla niin kuin olisin muka tiennytkin jostain jotain. Edes vähän. Minäkö, itsepetkutuksen mestari.

Sitten menin kotiin ja ostin matkalla chilipähkinöitä. Nyt aattelin mennä kauppaan ostamaan suklaata ja mehua. Ei, minä en todellakaan syö koko ajan. Minä vain ajattelen ruokaa. Siinä on vissi ero.